Päivätkin selvästi alkaa pitenemään. Onneksi ei enää hirmu pakkasia. Muuten elämä menee entisellä ladulla. Tai ei ehkä sentään. Nyt taas kamppailen taloudellisten asioiden kanssa. Kumma juttu - olin jo jotenkin saanut tasapainoon, mutta aina tulee yllätyksiä. Iinalta loppui syksyllä lapsilisä - ihan odotettava juttu. Sain loppuviikosta Kelan päätöksen asumistuesta, aika lailla putoaa sekin tuki eli tuloksena on se että mun netto tulot tippui reilusti yli kaksisataa - ja se on aika paljon kun sitä tähänkin asti on tavallaan eletty kädestä suuhun. Yksinkertaista matematiikkaa: Yhden tulot vs kolmen menot. Mutta kyllä mä kuitenkin uskon selviäväni.

Käytiin tänään siskon kanssa valitsemassa mummolle kukkia - vanhempien kimppu ja meidän lastenlasten plus perheiden. Se olikin aika nopea juttu. Toinen kimppu sinivalkoinen ja toisessa paljon vihreää ja lilaa. Sen jälkeen käytiin äidille vaate ostamassa.

Muuten on päivä kulunut lakanapyykkia ym pestessä. Illansuussa käväisin kamulla. Saatiinkin oikein pähkäillä tätä tietotekniikan maailmaa. Ei millään meinattu saada kuvia ulos kännykästä, kauan meni - ja sitten tehtiin sama toisella kännykällä ja siirto tapahtui parissa minuutissa ?? - mutta silti meillä oli hauskaa...

Alvarikin ilmoitteli itsestään. Laittoi viestin jossa kyseli kuulumisia. En ollut hänelle viestiä laitellut pariin viikkoon. No kerroin mummoni kuolemasta yms. Hän tietysti sitten esitti osanottonsa - ja toivoi että me voitaisiin pysyä ystävinä. No toisaalta en mäkään häntä halua menettää ihan kokonaan. En oikein tiedä miksi niin on... etten kokonaan näytä eroon pääsevän. Ajattelin tässä yhtenä päivänä et ottaa varmaan kohta yhteyttä - ei hänkään pysty ihan erossa pysymään. Tulin tytöille maininneeksi - ollaan vissiin liikaa katsottu Sinkkuelämää kun Iina tokaisi että onko hän sun Kiho... no ehkä tavallaan muttei kuitenkaan. Huvitti kuitenkin.