Missä se loma viipyy? No joo vielä monta, monta viikkoa. Mutta itsehän olen lomaviikkoni valinnut. Kaikenmoista muutakin miettimistä tässä. Iinalla on huomenna psykologisten testein palaute. Luultavasti meidät vanhemmat sitten kutsutaan myöhemmin palaveriin - varsinkin jos Iina itse tahtoo. Hänhän on jo täysikäinen eli päättää itse. Sinänsä mielenkiintoista toi, kun puhutaan opiskeijan eduista niin vanhempien tulot vaikuttaa parikymppiseksi... 

Lauantaina käytiin kotopuolessa vähän vanhuksia auttamassa ja muutenkin moikkaamassa. Vaari oli tehnyt ruuaksi herkullisia hirvenlihapihvejä. Siellähän se päivä kului mm vaihtaen jouluverhot pois ja sitten katselin muorin seuraksi luistelun loppunäytöstä. Illaksi piti keretä kaupunkiin - tytöt nuorten iltaan. Monika tosin halusi sieltä jo aika pian pois.

Jimi tuli yöksi. Aamulla saikin nukkua pitkään. Herättiin rauhassa ja loikoiltiin kun sitten exä ilmaantui tyttöjään katsomaan kun ei edellisenä päivänä onnistunut (kun oltiin siellä mummolassa). No juotiin sitten kahveja kolmistaan. Kerran aiemmin ovat tavanneet. Silloin Jimi lähti melko nopeasti vedoten työkiireisiin. Nyt ehkä jollain lailla suhtautuminen muuttunut, exä lähti ensin... 

Hieman alkaa jännittää... viikon päästä mulla on keuhkolääkärille aika. Ehkä saa jotain infoa et onko tosiaan jotain häikkää rtg-kuvien perusteella. Vai laittaako lisätutkimuksiin vai seurailaanko tilannetta... on mulla jonkin verran ahdistusta jopa silloin kun en tee mitään erikoista. Jotenkin painaa tosta rintakehän keskeltä. No ehkä saa siitäkin jotain tietoa - ystävänpäivänä.

Töihin huomenna aamulla - kyl sais nää viikonloput olla pidempiä et kerkeis jotain edes. Monika teki muuten tänään iltapalaksi juustotorttua - hyvällä ruokahalulla se kolmistaan syötiin. 

Nyt pitänee lähteä peiton alle. Aamulla herätys klo 6.30. Ajattelin mennä heti kahdeksaan. Vaikka onkin mahdollisuus liukumiseen. Saa sitten ajoissa lähteä kotiin päin kun saa hommat tehtyä. Työtkin välillä stressaa, oikeastaan uusi piirre minussa. Tosin ehkä on hieman isompi vastuu nykyisin... lähinnä tunne tulee siitä että onko varmasti tehnyt kaiken mikä piti...