töistä tullessa kun kävelin kotia kohti. Naapurin kissa oli ulkona. Kun huomasi minut - siirtyi oven eteen naukumaan "Mie tahon sisälle". No päästin samalla ja lähdin hissille. Kissa portaita pitkin kotiovelleen. Sitä en tarkkaan tiedä osaako just oikealle ovelle mutta naukumaan rupeaa kun lähestyy kotia.

Joku saattaa olla närkästynyt kun kissa on yksikseen ulkona tai portaikossa. Mutta musta on kyllä kiva kun pääsee silittämään kissaa. Naapuri sanoi että se kissa ei tykkääkään kaikista. Pitää yleensä enemmän miehistä. Minut on kyllä hyväksynyt heti. Muistan kun tulin ekan kerran asuntoa kattomaan - tämä kissa istuskeli talon seinustalla. Heti tuntui jotenkin kodikkaalta.

Meillä ei ole kissaa ollut vuosiin koska Iina osoittautui allergiseksi kun otettiin kissa. (Käytiin otattamassa allergiatestit). Kyllähän tytöt aina välillä haluaisivat kissaa tai koiraa. Mutta yksi syy on myös se että mun sisko on tosi allerginen - ja muutenkin suvussa on taipumusta allergiaan. Sekä toisaalta minä ehkä olen sen verran mukavuudenhaluinen että koiran ulkoiluttaminen tuntuu hankalalta ajatukselta - lähtö säässä kuin säässä. Kissaa en ole halunnut kaupunkiasuntoon ottaakaan.