Huomenna siis hautaustoimistoon. Sopimaan järjestelyistä. Muuten kyllä ilmeisesti toimisto hoitaa lähes kaiken. Sitten kylältä pitopalvelu järjestää ruuat ja kaiken muistotilaisuuteen kukista ja liinoista alkaen. Toisaalta olisi tietenkin ehkä itsekin hyvä osallistua mutta kuitenkin ollaan molemmat likat työelämässä vaikkakin sisko nyt lomalla, velipoikakin lähtee viikoksi muualle. Pappi on hommattu, siunaus sovittu. Voidaan sitten itse keskittyä muistotilaisuuteen. 

Muistan äidin aikoinaan järjestäneen muistotilaisuuden papalle (isälleen) meillä 80-luvun loppupuolella. Mutta hän olikin kätevä sellaisessa ja tykkäsi järjestellä tuollaisia sukutilaisuuksia. Mun molemmat lapseni on kastettu mummulassa. No silloin mummu oli vielä fyysisesti hyvässä kunnossa.  

Eilen illalla mietiskelin. Olishan tuo äiti saanut tai voinut vielä kymmenisen vuotta elää. Mutta sehän ei taida olla meidän päätettävissä. Sitä vaan ajattelin että hänen omat vanhempansa elivät suunnilleen 83 vuotiaiksi kumpikin eli 10-11 vuotta pidempään. Mutta tätytyy olla kiitollinen siitä ajasta jonka on saanut... siis olen kiitollinen - ja kuitenkin olen huojentunut ettei äitiin enää satu