-  kun ei mitään tunnu saavan aikaiseksi. Edelleen on kirjahylly täyttämättä - muutaman kirjan saan sinne laitettua silloin tällöin. Vähän alkaa nyppimään tämä tavaranpaljous. Iina kävi alkuviikosta varastossa ja toi sieltä pari laatikollista. Olis vaan jättänyt ne vielä sinne - on täällä ennestäänkin läpikäytäviä tavaroita... hänen ne piti siis käydä läpi - ja siinä ne nököttää eteisessä :( - Eikä se asentaja ole käynyt sitä saranaa laittamassa paikoilleen - sekin vähän rassaa... Epäilen et tuskin tulee huomennakaan - kuitenkin Pyhäinpäivän aatto. No toisaalta - kävi muistaakseni yhden laatikon korjaamassa vielä Iinan syntymäpäivänä viime vuonna (siitä puuttui joku osa), meillä oli jo osa synttärivieraista tulleet. Eli koskaan ei tiedä... 

Veli soitteli et tulevat illalla käväisemään kahvilla kun eivät Iina synttäreinä kerenneet. Kiva mut Monika sai pienen hepulin... kun on niin sekaisin kaikki paikat. No vähän varoitin velipoikaa... tosin eipä he pienestä hätkähdä. 

Ollaan menossa lauantaina kotopuoleen siskon ja tyttöjen kaa. On Pyhäinpäivän kirkko ja siellä käydään läpi vuoden aikana haudatut - ja sytytetään kynttilä jokaisen muistolle. Tullaan kyllä illalla kotiin. Sisko joutuu sunnuntaina töihin. No seuraavana viikonloppuna on sitten isänpäivä. Mutta - kunhan nyt huomisesta työpäivästä selvitään - tosin melko mutkattomasti pitäisi mennä. On vain maanantain tarkistus. 

Kävin mä tänään robbarissa rahaa tuhlaamassa. No tarpeellisia tavaroita ne oli - ei oikeastaan paljoakaan turhaa. Vessaan uusi matto kun kyllästyin siihen että siellä meinaa liukastua. Nyt siinä on sellainen pikkumatto - ja Iina aamuisin laittaa lakkaa, niin luulen että sitä menee lattiallekin  - ja sen takia saa pelätä vessaan mennessään et kohta on ovenraamit kaulassa kun tosiaan jalka lipeää...

Sain luettua Hannu Väisäsen "Toiset kengät". Siinä oli vaihteeksi kirja, jonka lukeminen kesti yllättävän kauan. En oikein aina jaksanut keskittyä siihen. Ehkä johtui siitä että nykyisin mielelläni luen kirjoja jotka jollain lailla sivuavat omaa elämääni. Tämä kirja kertoi nuoresta lukioikäisestä pojasta jossain Oulussa. Ainoa yhdistävä tekijä oli se, että hän lähti kirjan lopussa Savonlinnaan taidelukioon. Kirjan takakannesta jotenkin sai kuvan että sitä oltaisiin käsitelty kirjassa enemmänkin. Itse muutin kyseiseen kaupunkiin 80-luvun lopussa - opiskelemaan matkailua (josta sitten ei tullut minulle ammattia). Mutta luin kuitenkin - ja iso kasa kirjoja odottaa. Seuraavaksi uppoudun Belwa Plainin kerrontaan.