Onkin muutama päivä siitä kuin viimeksi kirjoittelin. Maanjäristyskin koettu, todella tuntui. Töissä yhtäkkiä porukka ihmettelemään mitä tää on - onko taas maanjäristys - ja olihan se. Kotiinkin tytöille soittelin ja sielläkin oli järistys havaittu. Monika sanoi että hänen sänkynsä tärisi. No jos ei ole lunta niin järiseehän maa...

Joulu alkaa olla viimeistelyä vailla. Tosin ei meillä ole kuustakaan. Viime jouluna päätimme ettei enää laiteta, liian vähän tilaa. On mulla tosin parvekkeella pieni sypressi ledvaloineen. Tänä vuonna ei oikein ajatus Joulusta ole oikein - miten sen nyt sanoisi - kiehtonut. Aika hiljaisesti mennään. Ollaan menossa siskolle aatoksi,  isäkin tulee - ja Joulupäivänä on sitten veljen luona käynti. Ei oikein tiedä mitä Joululta odottaisi, ehkä parempi olla odottamatta mitään. Haikea olo joka tapauksessa kun äitiä ei enää ole meidän kanssamme Joulua viettämässä. Tänä Jouluna en hankkinut edes amaryllistä, tuntui jotenkin vaikealta. Ehkä ensi vuonna - vaikka itse kasvattaisin. Äidillä nimittäin oli tapana kasvattaa meille jokaiselle amaryllis. Pieni jännitys aina että millainen kukka, väri ja koko,  sieltä paljastuu - ja kuinka hyvin lähtee kasvamaan...

Töissä oli melko rauhallinen loppuviikko, ei paljon asiakkaat soitelleet. No kerkesi tekemään muuta.

Nyt taidan lähteä nukkumaan - jaksaa huomenna valvoa.