Tuntuu et nykyisin saa pelkkää negatiivista palautetta... vai tuntuuko se vain siltä. Olen tähän asti pitänyt lähintä esimiestäni reiluna - mutta tällä viikolla on hieman tunne rakoillut. No ehkä häntä sitten "hiillostaa" joku muu.  Kyllä mä ymmärrän että asiasta sanotaan, mutta... viestien sävy on ollut jotenkin outo tällä viikolla. Aivan kun ei harkitsisi mitä kirjoittaa... stressiä hälläkin?

Jimi soitteli tässä äsken, puhuttiin kunnes multa loppui akku. Laitoin sit latautumaan ja soitin itse hänelle. Parikymmentä minuuttia vielä juteltiin. Muuten sanoi tosta auton korjauksesta, että "helppo homma". Sen kuulemma tekee vaikka tässä meiän pihassa. En kyl kysynyt et tekiskö. Kerkeehän tuon kysyä, on tässä aikaa. Hänellä tosin alkaa kylvöhommat pikapuolin.

Kamu käväisi illalla - käytiin samalla kaupassa. Exäkin soitteli ja muutteli suunnitelmiaan. Eli eivät lähdekään mummon synttäreille torstaina vaan vasta perjantaina. Tytöt nostivat äläkän. Iina sanoi ettei lähde josseivat lähde torstaina ja Monika sanoi ettei lähde yksin - ja sitä paitsi haluaa partion vkl-leirille. Se on lauantaista sunnuntaihin. Eikä pääsisi jos lähtevät perjantaina ja tulevat lauantaina. Eli eivät sitten lähde.

Aamulla oli Iinan kanssa palaveri terapeutin ja kuntoutusohjaajan kanssa. Lähinnä keskusteltiin miten nyt menee... ihan antoisa juttelu sekin. Vaikkei nyt mitään uutta pahemmin ilmennytkään.

Illalla kävin myös Iinan kanssa kirjastossa. Lainasin mm. Enni Mustosen kirjoja  aika monta - ja muutakin hömppää. Tällä  hetkellä en oikein jaksa keskittyä mihinkään vaativampaan. Joskus tälläisiä kausia... nyt taidan lähteä nukkumaan