KESÄKUU

















TOUKOKUU

Tätä olen "kahlannut" läpi pitkään. Mutta sainpa läpikäytyä :) - jotenkin 

 

 

 

Kirja joka on aika henkilökohtainen kokemus eli pitää lukea itse

HUHTIKUU 

Aika vähälle  jäi lukemiset. Yhtä kirjaa luin kyllä mut en kovin innokkaasti, jouduin palauttamaan kirjastoon mutten kokenut niin kiinnostavaksi että olisin uudelleen lainannut. Muistaakseni kirjan nimi oli Julian rakkaus.

 

MAALISKUU 

Joskus ärsyttää lukea näitä kirjoja, vaikka niissä käsitellään kipeitäkin asioita niin loppujen lopuksi päähenkilöt aina löytää sen aina sen tosirakkauden - ja yleensä ensisuudelma tai sänkykohtaus hipoo täydellisyyttä. No ehkä näitä tarvitaan... hyvin hän kirjoittaa. 

 

Huumorilla höystetty kirja ajankohtaisesta aiheesta. Miten meidän vanhuksia hoidetaan...  Kyllä tällä kirjailijalla mielikuvitusta riittää

 

 

 Eija Jansson: Hanna

oho tulipas pieni kuva - kokeilin tässä samalla  googlen droboxia  - näköjään pienentää... Kirja sinänsä - kärjistetty tilanne kun asiat kaatuu päälle ja ihmisen todellisuuden taju häviää... missä vaiheessa tulee se viimeinen niitti. Mitä pahimmillaan voi tapahtua. Yksi lainaus Gandhilta pysäyttävä: "Jos kaikki noudatamme silmä silmästä periaatetta, koko maailmasta tulee sokea"

 

Tämän kirjan innostuin ottamaan luettavakseni kun Outi Pakkanen oli kirjastossa kirjailijavieraana - enkä pettynyt :)



Neliosaisen sarjan ensimmäinen osa - luulenpa että jokainen kirja on luettavissa omana kokonaisuutenaan.  Henkilöt vaan pysyy...  neljä lapsuudenystävää, joilla yhteinen hääpalveluyritys. Rakkautta ja huumoria unohtamatta :) vauhtia ja nolojakin tilanteita...

 

 

 

Sekalainen kokoelma kummitustarinoita 1700-luvulta tähän päivään. 

Onko tulevaisuutta ilman menneisyyden tietämistä? 

HELMIKUU 

 

 

 

 

Ei minun mielestäni parhainta ko kirjailijan tuotantoa. Mutta parani kyllä loppua kohti... mutten mitenkään ahminut eli ei ollut sen kummemmin kiire saada loppuun. Tosin tiesihän sen jo alussa miten siinä tulee käymään...

 

 En oikein tiedä mitä tästä kirjasta sanoisin. Sarah Canaryn salaisuus ainakin minulle -  jäi salaisuudeksi. Kirjassa liikuttiin 1870 luvun Amerikassa Kiinalaisten rautatieläisten leirissä, mielisairaalassa, laivassa tai mikä lie. Kirjassa oli lukuja jossa kerrottiin ajan historiaa ja muita tapahtumia jotka jollain lailla liittyivät kirjan aihepiiriin. Jos minulta kysyttäisiin että mitä siinä tapahtui - en välttämättä osaisi kertoa. Kirjan alussa ilmestyi kiinalaisten leiriin hienosti ja ohuesti pukeutunut puhumaton nainen jota Chin lähti saattamaan kaupunkiin, sitten joutuivat mielisairaalaan josta jatkoivat (karkasivat) matkaansa ja mukaan liittyi muitakin. No ei siitä sen enempää

 

Luin tämän kirjan vaan oikeastaan läpi - sen kummempia miettimättä. En voi sanoa sen koskettaneen - ehkä kun oma isäni on vielä elossa  - tai mistä sen aina tietää miksi joku kirja vaan ei kolahda - mutta koin sen kuitenkin sen verran kiinnostavaksi, että luin loppuun

 

Okalintujen kirjoittajan uudempaa tuotantoa. 

TAMMIKUU

 

. 

 

minun makuuni ehkä hieman liian kummallinen. Johtunee kai siitä että kirjan elämä kaukana omastani. 

 

Ihmisen omaan elämään sukeltaminen on aina mielenkiintoista... 

 

kevyttä sunnuntailukemista...

 

Täst mie tykkäsin :)

 

 sopiva välikirja - lukee nopeasti

 

Kirjan anti minulle varmaankin oli tutut paikat... asuin kymmenisen vuotta Savonlinnan seudulla. 

 

Tämän kirjan lukemista siirsin eteenpäin aika monta kertaa - ja täytyy sanoa että hieman oli kahlaamista. Ehkä aihe oli jollain lailla liian rankka.