Kuinka Kum-Maa kaikkialla -blogini on tullut elämänsä päähän - neljä vuotta sinne kirjoiteltuani. En sitä halua enää julkisena pitää. Päätin tehdä uuden - tavallaan aloittaa puhtaalta pöydältä... vaikka mihin se eletty elämä häviäisi. Menneisyys vaikuttaa mutta itse päätät miten se vaikuttaa... otatko opiksesi vai...
Varmaankin yksi viimeisimpiä vanhempainiltoja - Monika täyttää 18v ensi kuussa - ja tavallaan vastaa itse itsestään. Lähinnä tarkoitan että itse saa esim kuitata poissaolonsa eikä välttämättä mulla ole pääsyä koulun intraan, pankkiasiansa saa hoitaa itse. Uskon, että tekeekin niin.
Niin tänään - oli partion vanhempain kokoontuminen. Lapset ovat lähdössä kesällä pariksi viikoksi vieraille maille. Mukava kokemus varmaan heille, varmasti opettavainenkin. Ovat sitä jo pitkään suunnitelleet, osa onkin jo täysi-ikäisiä, Monika viettää synttäreitään ko. reissulla joten me pidämme hänelle synttärit kotona aikaisemmin.
Hieman haikeaa - kohta lentävät kokonaan pesästä. Ikävä vaan ettei kumpikaan tainnut saada tänä kesänä töitä. Monikalla vielä viime vuoden tienestejään jäljellä, Iina yleensä käyttää heti mitä saakin. Niin erilaisia...myös luonteeltaan. Monika on aina jotenkin joutunut olemaan isompi vaikka on nuorempi. Tai sitten se vaan on luonteesta kiinni...
Mun käsi vaivaa edelleen, ehkä hivenen parempi. Suurimman osan teipeistä olen jo joutunut repimään irti, kun repsottavat ikävästi. No huomenna taas fysioterapia - jos laittaisi vaikka uudet. Olkapään teippaus ainakin tuntui auttavan.
Jimi soitteli eilen illalla. Kylvötyöt aluillaan, peltoja on jo äestetty.
Pientä harmistumisen aihetta antaa exän naisystävä (nykyinen tai entinen - tilanteesta riippuen). Tänään taas soitteli kun olin kotia ajamassa, en siinä vastannut, kerkesi jo kaksi viestiä lähettää sinä aikana. Soitin kun pääsin kotipihalla. Oli meinannut jos ottaisin hänet siinä samalla kyytiin. Ehkä olis pitänyt soittaa tai laittaa viestiä hieman aikaisemmin kuin klo 16 jälkeen kun jo kotia lähdin. Sanoi vielä ettei hän mua taksina käytä, olis kyydin halunnut tähän meiän lähelle. (no likka sanoi et käyttäispä eli siis tarkoitti et maksais sitten). No sanoin et olen jo kotona ja kohta taas lähden. Oli sitten taas yrittänyt soittaa myöhemmin kun olin tuolla vanh.illassa. Ei huvittanut soittaa takaisin. Viikonloppuna soitteli useampaan otteeseen et olisinko lähtenyt viemään yhteen paikkaan (30-40km päähän) ... ei mulla tosiaankaan ollut aikaa eikä kyllä haluakaan,. Ihan tarpeeksi omiakin menoja ja kulkemisia... No ei mun ole pakko... mut kun kerran erehtyy olemaan kiltti ja kuljettamaan... niin uusia pyyntöjä tulee...
Kyl mä kaveria kuskaan mielelläni - mutta tämä henkilö jotenkin vie energiaa enemmän kuin antaa.
- tai haluan minä uskoa että hän seurailee meiän elämää - tuolta jostain. Kävin eilen isän kanssa haudalle viemässä kukat ja kynttilät (myös mummoilleni). Äidin hautakivi laitettu paikoilleen ja kumpu tasattu.
Tänään sain tietenkin omiltani äitienpäiväonnittelut.
Päivällä käytin exää asunnollaan - hakemassa kamppeita. lähtee töihin. Niin muuten aikaansa viettää nykyisen tai ex- naisystävänsä luona. Tosin en oikein tiedä mikä heidän suhteensa on eikä se mulle kuulukaan. (Tämä naisystävä välillä soittelee minullekin... mie kuuntelen vaikken mikään ystävänsä olekaan). Ei muuten edes toivottanut mulle hyvää äitienpäivää saati sitten muistanut lapsiaankaan. Oma elämänsä ilmeisesti aika hajalla... ei muut siihen mahdu
Uusia asioita... Kävin kamun kanssa meedioistunnossa. Mua on kiinnostanut käydä sellaisessa jo muutaman vuoden ajan - ei vaan ole ollut oikea aika tai muuten on ollut muuta. Oikeastaan aika hauska kokemus. Voisin mennä käymään uudelleenkin - mutta en minä mitään yksityisistuntoa halua, ainakaan tällä hetkellä tunne siihen tarvetta.
Jotenkin positiivinen tunnelma siellä... Viestejä ei tällä kertaa mulle tullut, mutta ei se mitään - antoi kyllä muutenkin ajattelemisen aihetta. Jollain lailla aihe sivuaa myös lukemaani Enkeleitä hiuksissani kirjaa. He siellä haluavat vain hyvää... huumoria unohtamatta ;) Tällä kertaa kävi eläimiäkin viestejään kertomassa, jopa possu eikä välttämättä viestintuoja ollut sukulainen vaan joku muu joka halusi kertoa viestinsä. Tai eihän mulla kokemusta ole - eka kerta oli. En oikein tiedä mitä odotin mutta en pettynytkään. Ehkä lähinnä kiinnosti nähdä millainen juttu se on - ja olin tyytyväinen muiden puolesta. Paljon siellä sellaista jonka voi soveltaa omaankin elämäänsä. Aika tiivis kakstuntinen - olis voinut jatkaa pidempäänkin mut on varmaan rankkaa viestinvälittäjälle
Nimittäin fysioterapeutti laittoi teipin olkapäähän - kaulasta alaspäin, tarkoituksena ettei hartia nousisi ylös (se ilmeisesti aiheutti eilisen olkapääkivun). Teippi laitettiin myös käsivarteen tavallaan suuntaamaan lihaksia oikein. Yhden päivän käyttäneenä voin sanoa että olkapääteippauksesta ainakin tuntuu olevan apua, kyynärpäässä tuntuu kipua edelleen - mutta sitä on kuitenkin rasitettu tänään, ehkä johtuu siitäkin.
Ainoa ongelma - minulle - on teipin väri. Pinkki - ei mun lempivärejäni - ja vielä aika kirkas eli näkyy kauas. Paljon on tullut kommetteja ja keskustelua...
Jimi oli viime yön. Saatiinkin nukkua vähän pidempään kun menin vasta fysiaterapian jälkeen töihin. Rillitkin muuten löytyivät. Oli laittanut ne mun kirjastonlainojen kanssa samaan hyllyyn... Siitähän löytyivät toissa aamuna - sattumalta
Aamulla ei tiedä mitä päälle pukisi, iltapäivällä on kuuma...
Istuskelen nyt sohvalla, merisuolakääre kyynärpään ympärillä. Tänään huomasin et kipu paikallistunut kyynärpäähän (hyvä juttu?), eui enää koko käsivarressa. Tosin kyllä se iltapäivällä tuntui käsivarressa, ranteessa.
Fysioterapiasta ehkä hieman apua ollut. Siihen ainakin olen ollut tyytyväinen, että hoitaa kättä kokonaisvaltaisesti - ei pelkkää kyynärpäätä. En mä usko että viidestä kerrasta täydellinen apu tulee mutta hyvä alku... jos sitä sais itsensä sitten huolehtimaan itsestään paremmin. Torstaiaamuna taas venytettäväksi/ vanutettavaksi - tosin taitaa olla toinen fysioterapeutti. Saas nähdä miten hää hoitaa...
Varasin tänään autollekin katsastusajan. Lauantaiaamuna ennen vaarille lähtöä. Toivottavasti nyt ei hirmu paljoa korjauksia tulossa (viime vuonna meni läpi ekalla kerralla, pari lamppua piti vaihtaa, muttei näyttämässä tarttenut käydä). Alko vaan olla pakko käyttää katsastuksessa - eihän se viime tippaan mennyt, eihän:) - maanantaina olis ollut viimeinen mahdollinen päivä .... Mä vaan aina jätän viime tippaan. Kai siinä se takana että olosuhteiden pakosta ajaa vanhalla autolla eikä koskaan tiedä mitä joutuu korjaamaan joten ajan sitten niin pitkään kuin mahdollista - ja sitten on kuukausi aikaa korjata - tarvittaessa.
No nyt alkaa kyynärpää osoittaa mieltään joten toivottelenpa hyvää yötä
Jimikin soitteli eilen illala ja sanoi jättäneensä rillinsä meille jonnekin - ei kyl ole näkynyt...
Mukavia unia
Ps. ai niin - tilasin tulostimeen suoraan valmistajalta musteet. Eilen soitti UPS-kuski et hänellä olis paketti et onko kotona ketään - kävi kattomassa ei ollut, soitti uudelleen, kysyi vaihtoehtoisen osoitteen joten sanoin et tuokaa työpaikalle huomenna (tuttu paikka, tuovat meille lähetyksiä aika usein). NO sanoin et ilmoittavat kun tulevat et tulen alhaalta hakemaan, ulkoa. Soitti sitten et on tulossa n. 5 min, sanoin et tulen ulos ja menin ovelle odottelemaan -näin kun auto tuli, sit soi puhelin taas et hän on nyt myymälän edessä - sanon tulevani ulos ja menenkin. Auto käynnissä oven edessä, miestä ei missään. Myymälänhoitaja tulee sanomaan et se mies säntäs portaita ylös meiän toimistoon. No en sit lähtenyt perään kun en tiennyt tuleeko samaa kautta takaisin vai kiertääkö. No tuli sitten meiän ovesta. No sain pakettini - sehän pääasia 
- mutta kättä säästääkseni en kerro sen enempää, kurssilla olin ja paljon ajattelemista ja miettimistä sain. Eväitä tähän elämän kestävään reissuun. Ihmisen elämässä ainoa varma asia on kuolema. Muista ei tiedä, ja asiat muuttuu joko itse tai joku muu...
mutta nyt lähden nukkumaan että jaksan aamulla töihin. Samalla lepuuttaa tuota kättä, merisuolakääreen siinä jo pidin.
Jimikin kävi öitsemässa
Torstaina illalla oli eka fysioterapiakerta, ultraäänellä levitti tulehduskipuvoidetta ja sitten vanutti kättä, kiersi, käänsi, hieroi - sähköäkin antoi samalla kun niskaa hieroi. Evästi vielä kotona merisuolakääreen käteen laittamaan (vanhan kansan konsteja). Ens viikolla kaksi kertaa ja seuraavalla kaksi. Jos tuo käsi siitä tokenisi... ehkä hieman parempi jo. Töissä levittelin kipuvoidetta ja pari särkylääkettä, menihän se - päivä...
Exän naisystävä soitteli illalla, jotain lehteä olis pitänyt lähteä hakemaan. Sanoin etten tällä kädellä minnekään lähde. Siihen sit exäkin kertomaan et sai hitsauskokeet tehtyä ja työt alkaa ens viikolla - niin ymmärsin. En tiedä ei oikein ihan selvältä kuulostanut - joku kumma ajatus jäi ettei ihan ok:lta kuulostanut. Tunne vahvistui nuoremman tytön kotiin tultua. Sanoi nähneensä isänsä kaupungilla - tämä oli kävellyt suoraan kohti, suoraan katsoen - eikä tyttöään tunnistanut eikä tyttö viitsinyt mennä sit mitään selittämään. Sanoi et käveli jotenkin kummallisesti, vaivaloisesti ja tukkakin sekaisin. En sitten tiedä mitä on ottanut...
Iina innostunut virkkailemaan, teki itselleen ja siskolle kännykkäpussit - ja nyt on tekemässä mulle. Käsitöistä innostunut tällä hetkellä, jotenkin energiaa näyttää riittävän. Muuten jouduin tänään viemään harjoittelupaikkaansa, pyörän kumi ilmeisesti puhki. En ole käynyt katsomassa - vähän nk sovittu että isänsä katsoo (jos nyt kykenee tulemaan) - sanoin etten tällä kädellä rupea mitään pumppaamaan (varsinkin kun se vissiin oli se viimeinen niitti joka muutama viikko sitten laukaisi tämän mun tenniskyynärpään...)
Olen menossa MTEA1 kurssille huomiseksi ja sunnuntaiksi. Siinähän tämä viikonloppu meneekin. Mut varmaan ihan mielenkiintoinen juttu, jos siitä olis jotain hyötyä jossain tilanteessa
Sain tänään varattua vihdoinkin fysioterapia-ajan. Huomiseksi eli kyllä se tästä. Tänään töissä tuntui että käsi on kipeämpi ja säteilee jo olkapäähän, ei tuo työ ainakaan sitä helpota. Töiden jälkeen käväisin postissa viemässä pari korttia yms kun aamulla unohdin koukata postilaatikon kautta. Sitten apteekkiin, taas on muutaman kuukauden e-pillerit ostettu, varmaan kesäkuussa on mentävä jo e-neuvolaan - luulen et vanhaan tapaan on heinäkuun kiinni. Ostin myös särky- ja allergialääkkeitä, ihovoiteen ja kylmägeelivoiteen (taas apteekintädin mukaan. entistä tehokkaamman). Menihän siihen puljuun aika summa.
Kotiin, syömistä, pienet torkut ja Iinan kanssa kauppaan. Sanoin kassalle että enemmän meni kuin toivoin mutta vähemmän kuin pelkäsin :) Taas tuli todettua itselleen että kallista tuo kaupassa käynti
Illaksi lähdin Kamun luo. He olivat tänään saaneet yt-neuvottelut päätökseen, heidän toimistonsa loppuu, valittavana irtisanominen tai siirtyminen töihin toiseen kaupunkiin n. 60 km päähän, Työ josta tosiaankaan saa kunnon palkkaa muutenkaan, saati sitten että kannattaisi matkustaa takia päivittäin tuntikausia. Muutama päivä aikaa miettiä...
Exän tyttöystävä soitti iltapäivällä pari kertaa ja laittoi viestin että soittaisin. No exän asialla, rahaahan tuo olisi tarvinnut. Tällä kertaa sanoin että yksinkertaisesti ei ole, itselläkin miettimistä miten selviää maksuista (auton katsastus sekä mahdolliset korjaukset, fysioterapia + muut ).
Isä soitteli suht myöhään - ihmeissäni vastasin, yleensä ei ole hyviä uutisia, nuo myöhäiset uutiset. No kertoi kuljettaneensa veljenpoikaa (kummipoikaani) ensin tk:n ja sitten sairaalaan, oli tehty pieni leikkaus .- en sen enempää selittele mutta lääkäri oli sanonut että hyvä että tulitte ajoissa... olis voinut käydä huonostikin. Yöksi joutuu jäämään tarkkailtavaksi.
Tänään laittelin spostia bussifirmalle, takaisin tuli kysymyksien kera. Laitoin kyselyä toiselle jonka kanssa tätä retkeä puuhataan . mutta päädyin sitten omiin päätelmiin retken kestosta. Ei tuolla tarjouspyynnöllä hirmu kiire olisi, kyse vasta elokukun reissusta. Mutta pj haluaa sen jäsenkirjeeseen. Oli meillä kuitenkin päätettynä retken hinta jäseniltä. Mun pitäisi kirjoittaa pöytäkirja mutta taidan säästää kättäni tänään - ei tämän enempää kirjoittelua enää eikä jaksa ajatellakaan :) joten nukkumaan menen tästä
öitä
Eilen töiden jälkeen kun muut lähtivät vapunviettoon - minä äkkiä kodin kautta kokoustelemaan. Olin jo siihenkin varautunut etten kerkiä kotona käymään eli laput muut tiedotteet olivat autossa odottelemassa. Vajaa kolme tuntia siinä meni, saatiin yhdistyksen toiminta melkein koko loppuvuodelle raamitettua.... tekemistä jää toki. Olin kokouksen sihteerinä kun varsinainen sihteeri ei päässyt paikalle. Muutenkin meitä oli vähän, just ja just oltiin päätöskelpoisia. No päätöksiä tehtiin... Kello oli suunnilleen kahdeksan kun päästiin pois.
Kamu kerkes soittelemaan ensin - just meinasin. Hain sit hänet ja lähdettiin syömään. Ensin ajettiin naapurikaupunkiin, jossa Rosso ei ollutkaan enää auki (?) eikä Martinaakaan enää ollut .- joku kummallisen niminen ravintola yllättäen siinä sen paikalla. No tultiin sitten takas kotikaupunkiin ja mentiin syömään... Juteltiin mukavia ja ennen kymmentä olin jo kotona. Tosi väsyneenä, täytyy myöntää. Sit vaan tyttöjä kotiin odottelemaan, olivat VappuGospelissa talkoolaisina. Iina tuli jo yhdentoista kieppeillä, Monika pari tuntia myöhemmin (olin jo nukkumassa)
Olen kyllä huomannut todella että mulla on käsi. Kipeä on edelleen. Oikein mukavalta tuntuu ottaa salaattipihdeillä jotain... joku hermo jossain puristuksissa varmaan... pakko olis se fysioterapia-aika saada varattua. No joo autokin pitäisi katsastaa ja kaikkea muuta kivaa...
Nyt illalla vähän tehnyt yhdistysjuttuja, päivittänyt nettisivuja ja tehnyt yhden tarjouspyynnön, pöytäkirjakin pitäisi kirjoittaa puhtaaksi... No joo nukkumaan päästävä, huomenna taas töihin - kolme päivää ja taas on viikonloppu. Se meneekin koulutuksen merkeissä sekä lauantai että sunnuntai. Isä soitteli tänään (olin itsekin ajatellut soittaa) että missä sinä olet kunnei ole neljään päivään kuulunut mitään... Onneksi sisko on sinne menossa ensi viikonloppuna että joku edes menee. Oli tänään vissiin veli perheineen käväissyt kuitenkin, samalla kylällä kun asuvat
Niin - aika usein ollaan vappu vietetty kotopuolessa. Viime vuosina vähemmän kun tytöt ovat tuonne vappugospeliin halunneet. Ennen käytiin "luolalla" vappuaamuna makkaraa ja kahvia nuotiolla, mukana simaa ja munkkeja... "Luola" oli sellainen kallion alle jäänyt syvennys, tunnettiin paikkakunnalla pontikkaluolana. Siis he jotka ko paikasta tiesivät. Me tehtiin sinne retkiä lapsena ja minunkin lapseni ovat sinne päässeet - pitäisi oikeastaan joskus siellä käväistä, vieläköhän löytäisi paikan

Kävinpä tänään Monikan kanssa keskustassa. Hän osti itselleen vaelluskengät (mukavalla 70% alennuksella) ja nätin kesämekon. Kirjakaupasta käytiin kortteja yms ostamassa, Tiimarikin läpi kierrettiin.
Niin muistoista... siinä oli nainen myymässä kaikenmoista asetelmaa, oli tuollaisia siilejä ym tavaraa. Ensin meinasin etten osta kun tulee äiti mieleen. Nimittäin viime äitienpäivänä ostin hänelle puutarhasiilin lahjaksi. Äiti aina tykännyt siileistä ja niitä ruokki, muistoja lapsuudesta kun siiliäiti antoi meiän äidin silittää itseään... eli ostin sitten pienen siilin parvekkeelle. Äidin kuolemasta tulee pian kymmenen kuukautta.
No käytiin sitten Monikan kanssa syömässä "ulkona". Salaatit kioskista ja syötiin, vielä käytiin Robbarista ostamassa kaikenmoista pientä (shamppoota, hiusväriä, hammasharjat.... )
Ollut taas aika kiireinen viikko eikä tuo käsi ainakaan sillä parane... En vieläkään ole saanut soitettua fysioterapia-aikaa... vaikka tärkeää olisikin
Paljoa ei kotona illalla ole viitsinyt koneella olla - sen verran rasittunut tuo käsi - ja väsyttänytkin on. Kai myös jotain allergiankin tapaista ilmassa... Monikalla on olo ainakin jonkin verran helpottanut allergialääkityksen ja ventolinen myötä. Hyvä niin
Käytiin tänään siskolla. Isäkin tuli sinne, jäi yöksi. Tuli nimittäin iltapäivällä autoa korjauttamaan - ja huomenna meinasi katsastaa samalla reissulla - ei viitsi nyt yöksi kotiin ajaa. Onneksi autossa ei pahempaa vikaa, moottorin alta oli joku pultti irronnut. Ikävä tietenkin jos olis pudonnut. Eivät olleet ottaneet maksua kun ajattelivat että saattoi olla jäänyt viime huollossa (kun vaihteita korjattiin), siis et pultti olis jäänyt löysälle... mut pääasia et on kunnossa
No Monika lähti siskolta aikaisemmin, meinas vielä lukea mutta vähän ajan kuluessa soittaa itku kurkussa. No kotiin meiän piti tulla kun ei saatu selvää mikä laite oli mennyt rikki. Ilmeisesti jotain oli tippunut vessan hyllystä (ei tiedetä mitä, ainoa mikä oli pois paikaltaan, oli lähes tyhjä muovinen roll-on) wc-säiliön kannen päälle ja se oli haljennut. No ei vaikuta toimintaan, vessa toimii eikä mikään vuoda, mutta ajattelin soittaa huoltoyhtiöön jos jossain vaiheessa sen vaihtaisivat... käsittääkseni nykyään vessakalusteet kuuluu taloyhtiölle. No tyttö oli ihan paniikissa et minä suutun. Vahinkohan se on, ja saa varaosia... Mut täytyy siitä kuitenkin ilmoitella
Iina on ollut nyt kaksi päivää yhdellä työpajalla. Pyörällä kulkee (noin yhdeksän kilometria suuntaansa), seitsemän jälkeen aamulla lähtee polkemaan.
Iina - esikoistyttö
Monika - nuorempi tyttö
Kamu - paras naispuolinen ystävä
exä
Jimi - muutaman vuoden nuorempi mies
----------------------
Kuinka Kum-Maa on kaikkialla - vanhan blogini löydät täältä